Jooooo-o!
Olin lomalla juhkun jälkeisen viikon, visiteerasin tuska/pride-helsingissä ja aloitin työt nyt ma!
Mä vaan askartelen-paskartelen nyt sanalappuja täällä, en ehdi elämään ollenkaan! Esimerkiksi siis nukkumaan 12 tuntia ja kierteleen kaupungilla 3 tuntia ja lähtemään hetken mielijohteesta kansankylpylään tai vieraaseen kaupunkiin tai kaverin sohvalle tai leffaan.
Aika rankkaa, en ehkä tajua, miten voin joskus tulevaisuudessa elää. Mun on vissiin minimoitava elinkustannukseni, jotta voin tehdä semmosta parikytätuntista työviikkoa.
Mut töis on kivaa! Ja oon jo omaksunut opettajuuden (indeed sen), enkä häpeile väännellä naamaani äänteitä opetettaessa tai pantomiimata selitettäviä sanoja parinkymmenen aikuisopiskelijan edessä. Tosin ehkä se ei koskaan oo ollut se ongelmakohta mulle.
Ainut mikä on tyhmää, on se, että jos opetan neljä tuntia, niin sama aika menee suunnitteluun. Ja sekin aika menee aika perusjuttujen haltuunottamiseen ja perustuntisuunnitelman tekoon, ei mihinkään uuteen luovaan ja opettavaiseen tehtäväpaketin kokoamiseen. Että sorgeporge opiskelijat, teidän teacher on kovin tuores ja hakusassa käytännöissä.
Ja pienehkö huomio viime ajoilta:
Kaikkien muiden elämä ei ehkä pyörikään mun ympärillä.
Huojentavaa, mutta vähän harmi toisaalta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kyllä miun aika paljon pyörii. Etenki, jos oon kotona. "Missä oot? Mitä teet? Mennäänkö jonneki? Tuutko tänne? Mitä tehtäis?"
Mut nyt vaihteeks mie en roiku kenenkään jalassa kiinni, vaan miun jalassa roikutaan. Vaihtelua tääki :D
Mut ilmankos oot heti huomannu tyhjyyden tunteen, kun en oo paikkakunnalla ;)
mutta onneks mein välillä ei oo ihan konkreettia jalassa roikkumista. se olis jo pelottavaa.
mutta on täällä jotenkin tyhjyys kyllä.
Lähetä kommentti