Eilen suunniteltiin luokkakokousta. Vaikka arvasin, en ollut jotenkin varautunut siihen, että ilta venähtää taas. Nyt en jaksa reflektoida iltaa enempää. Enkä mä tiiä oliks siinä reflektoitavaa.
Oon nyt täällä darraoloissani ja mietin, miten ihmeessä voin huomenaamulla olla opettamassa liikuntaa ala-asteella. Aika halvalla huoraan, mietin.
Ja tyhmä menin ostamaan riisisipsejä.
Ja mun pyörästä meni taas kumi. Ärsyttää kun saa koko ajan olla korjailemassa sitä pahuksen veloa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Heiheihei, yhteinen työmatka miun kanssa virittää ehottomasti oikeeseen vireeseen. Oot pedagogisesti huippukunnossa, vaikka fyysinen olotila oiski vielä vähän heikko :)
ehkä se oli just tä matka sit, mikä lennätti didaktisen taituruuteni taivaisiin.
Lähetä kommentti