Mein uuteen vakkari(?)-erotiikkaliikkeeseen haetaan myyjää. Melkein hakisin, ellei olisi jo hommaa riittävästi. Eiks oiski mielenkiintoista kuinka työpäivän julkista arkea olisi ihmisten yksityinen arki? En mä mikään asiantuntija alalla olisi, mutta noin niinku tarinallisesti olisi hienoa hinnoittella mäntäpätkii ja olla jynkkymyyjä (ihanaa, pääsin käyttämään näitä juuri oppimiani sanoja).
Ehkä sit kun oon opettaja ja kesät työttömänä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti