Kersain sairaus.
Siis ihan jumalaton kramppi äsken ku just oltiin laittamassa Tarantinon Death Proofia pyörimään ja sit tän piti lähtee kotia vaakatasoon voivottelemaan. Ja kun kotiin pääsen, ni en ees oksua onnistu pulauttamaan. Shäälittävää.
Heti hakemaan diagnoosia meseitse. Mä ehotin vatsahaavaa ja jotain psykosomaattista. Kaveri käski vähentämään rasvasta ruokaa ja olutta. Sit syytin Ali Baban pitsaa ruokamyrkytyksestä, mutta siitäkin on jo vuorokausi. Ja sit jätskiä ja kenties puhkeavaa laktoosi-intoleranssia. Ja kaveri ehdotti, että jos vaikka vähentäisit rasvaa ja juomaa. Sit toinen kaveri käski treenaamaan piletystä, sillä vatsa tulee kipeäksi, jos se ei ole tottunut tällaiseen siveettömään elämään.
Sit todettiin kuinka hienoa on istua lauantai-iltaa sairaana yssissein kotosalla. Whole lotta me-time.
Y:
pitäsköhän ihan oikeesti hankkii se elämä
saiskohan niitäki anttilasta?
m:
nii, jos jonku tarjouselämän hommais
Y:
varmaan sieltä pingispallonpumppujen vierestä
m:
tai kirveiden
Y:
tai jos pistäis ilmotuksen halutaan ostaa -osastolle. että jos jollain ois vähän käytetty ja edukas elämä tarjolla, niin vois soitella.
valitsis sit vaan tarjotuista parhaan
m :
jos laitan yliopiston kirpparille ilmoituksen?
vaihdetaan-osastolle
Y:
annetaan hyvään kotiin tylsä elämä, otetaan vaihdossa parempi
m:
se mikä toiselle on hyödytön tai tarpeeton, saattaa olla jollekin toiselle aarre
jos markkinois omaa elämäänsä "käyttämättömänä"?
Ja niin edelleen. Ja sit päätän illan katsomalla Hello Dollyn! Oon nähnyt viimeksi joskus yläasteella (olin normaali teini). Joukkotanssikohtauksia! Lauluunpuhkeamista! Mä niin hymyän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti