48 päivää ja yötä

Herään aamulla siihen, kun postilaatikosta tulee nippu henkkoht-muistamisia. Neljä kappaletta. (4). NELJÄ! Enemmän kuin koko alkuvuonna yhteensä.

Minua muistivat yliopiston hallinto kahdella henkilökohtaisella kirjeellä (ansioerittely ja verokortti), didaktikko valinnaiskurssien todistuksilla (turhia, mutta kaunis ajatus) sekä syöpäyhdistys (joukkotoosatarkastuksen tulos normaali). Ei nyt mitään persoonallisesti henkilökohtaista, mutta toisaalta, voiko mikään olla henkilökohtaisempaa kuin kohdunkaula.

Mutta seuraavaksi odotan kandinpapereita, miettikääs sitä! (ja nyt seuraa urputusta: ) Tosin vaikka tyypillä on tuplasti ovareita mitä siihen tarvitaan, ei niistä saa käyttää kuin valittuja tuohon tutkintoon. En saa käyttää pääaineen syventävien opintoja, enkä pedagogisten aineopintoja. MitVit?!
Ja koska vanha tutkintojärjestelmä on aineopinnoissa suppeempi, en saa uudenmukaista kandia täyteen niillä (vanhanmukaista en saa tehdä, koska en saa FM:a valmiiksi ennen kesää), joten minun pitää keksiä lisää ovareita jostain, mutta en saa käyttää siihen niitä opintoja, jotka tulen maisteriin käyttämään.
Mikä on perseestä, sillä maisteriin vaadittavat suoritukset menevät jo niistä pakollisista kursseista yli vaaditun 160 ovarin. Mutta se ei riitä, vaan tässä pitää kauhoo joitain turhia hajakursseja, jotta saan eka kandin tehtyä. Niin, ja tarvitsen siis niitä muita ovareita filosofian kandiin, joten mulla ei periaatteessa ole ylimääräisiä kursseja tehtynä.
Ihana olla tässä siirtymäkaudessa.
Toivottavasti ei rapsahda syksyllä hirveästi joitain pakollisia yleisopintoja lisää. Oon yrittänyt kattoo, että olisin tehnyt kaiken ennakkoon, mutta kun ei tunnu olevan kellekkään ihan selvillä, et mitä täs vielä vanhoilta vaaditaan. Ärsyttää kun puuttuu vain gradu ja sitten pitää kuitenkin olla varpaisillaan, josko vielä napsahtaakin jokin kurssi suoritettavaksi. Ja tietenkin siis joku läsnäolopakollinen.

Okei, ehkä tässä ärsyttää kuitenkin eniten ihan vaan se, että en oo saanut tehtyä tuntisuunnitelmia, enkä kirjoitettua semmaa, enkä ees käytyä suihkussa saati kaupassa tai kirjastossa. Väsyttää kauheasti, tekis mieli vaan möllöttää viikko pari ilman mitään ajatustakaan siitä, että pitäisi tehdä jotain. Varmaan tässä jo vähä voiton fiilistä siitä, että suurin osa vuodesta selätetty ja siksi jo semmoinen olo, että saa jo alkaa luovuttamaan. Loma jo mielessä. Enää 48 päivää. Sit elän ainakin viikon vain leffoilla ja piknikeillä ja löhöilyllä ja skumpalla ja leivoksilla. Alkaen torstaina 24.4. ja jatkuen seuraavalle viikolle vapun yli. Jeihh!

Meen torstaina kampaajalle. Pitkä vai lyhyt otsari?

Kohuanimaatio. KOHUanimaatio. KohuANIMAATIO.
Ashiaa!